Tähtipotkarit

Ihan taas vaan tämmöinen tarpeellinen vaatekappale.

Kevyt mustikkapiirakka

Leivon kuulemma liian usein, tuli kommenttia kotona kun tämmöisen mustikkapiirakan äsken tein.
Mutta yritän tehdä herkuista aina tavallista kevyempiä, mehevyydestä ja hyvästä mausta tinkimättä.

Kuva on otettu sen jälkeen kun olin koemaistanut piirakkaa ja todennut sen olevan taivaallisen ihanaa ja pehmoista. Siksi pala puuttuu.

Tänään kaupassa sain ajatuksen kokeilla Alpron soija-vanilijamaitoa leivonassa. En ole aikaisemmin sitä käyttänyt, mutta tähän laitoin.

Ohjetta:

2 kananmunaa
1 ja puoli dl sokeria.. ehkä hieman vajaa (laitan yleensä arviolta aineksia, joten tarkkoja määriä en osaa antaa, mutta desin mittaa käytin, joten suunnilleen pitää paikkansa)

Vatkataan kuohkeaksi vaahdoksi.

puoli dl perunajauhoa
n.kolme ja puoli dl vehnäjauhoa
2 tl leivinjauhetta

n. 200 ml soija-vanilijamaitoa

Sekoitetaan vuorotellen kuivat aineet ja maito

Viimeiseksi lisäsin pikkaisen alle 0,5 dl rypsiöljyä.

Jäiset marjat pinnalle ja 

uuniin 200 astetta ja itse pidin vajaa 20 minuuttia, koska tykkään että piirakka ei "kovene" ihan kuivaksi.

Hei!

Ohoh, viikko vierähtänyt viimeisestä päivityksestä. Elossa ollaan kuitenkin, se on vain tämä arkinen aherrus kun vie kaiken ajan. Koneella en nykyään ehdi istumaan entiseen malliin, nyt kun isompi lapsi on kotihoidossa.
Siitäpä johtuen yritän nyt tähän päivitykseen tunkea pikaisesti aamukahvin parissa kaiken viikon aikana puuhastelemani kivat jutut.

Viikkoni on kodinhoidollisten asioiden ja lastenhoidon lisäksi sisältänyt mm. puutarhassa puuhastelua , ompelua ja virkkaushommia.

Kevät saa minussa aikaan aina hurjan kukkavillityksen. Tykkään touhuta pihalla kun on hyvä sää ja laittaa kukkia vähän sinne tänne. Olen kuluttanut aikaa rautakaupan puutarhamyymälässä ja rentoutunut kiertelemällä siellä pelkästään nukkuvan vauvan kanssa sillä aikaa kun isukki on paimentanut isompaa vekaraa. Aahh! Se vasta on ihanaa. Tutkailla mahdollisia kasveja pihamaalle. Oikeasti en kyllä ymmärrä puutarhanhoidosta yhtään mitään.


Nämä pelargoniat ovat ehkä niin ylisöpöjä että imeläksi menee. Ihan kuin jotain paratiisikukkia koristamassa meidän oven vierustaa. Hyvä mieli tulee joka kerta kun menee ohi. En ole aikaisemmin pitänyt pelargonioista....niiden hajun takia...luulisin. Olen kuitenkin luultavasti nyt saavuttanut mummoutumisen, koska mummuthan tykkää pelargonioista??



Seuraavassa on nyt aika säälittävä kukkapenkki yritys. Viimekesänä pikaisesti tehty kukkapenkin tapainen yritelmä, jota olen hieman ehostellut lisäämällä multaa ja korottamalla kasveja sekä hankkimalla jotain uutta. Ei ihan koko penkki mahtunut kuvaan.


Tässä olen uudistanut vanhaa jo olemassa ollutta seinänvierusta penkkiä, joka edellisten asukkaiden jäljiltä on päässyt hieman rempalleen...niinkuin kaikki tässä pihassa. Siirrellyt kukkia toisesta penkistä ja perannut vanhoista rikkaruohoja pois. Punaiset tiilet on talon rakentamisen aikuisia... 60-lukulaisia.



Tältä siis näyttää vielä puolivälissä.

Jotain ompeluhommiakin olen saanut aikaiseksi. Pojalle kesäpaitoja.




Nyt täytyy sanoa, että olen todella vasta aivan aloittelija tässä vaatteiden ompelun ihmeellisessä maailmassa, ja näitä paitoja tehdessä ei kyllä kaikki mennyt ihan niin kuin siellä, niin siellä ...Strömsössä (ai että, kun on kulunut sanonta). Ja jälki ei kyllä ihan imartele, mutta minä vasta opettelen. Kokeilin erilaisia tapoja tehdä kaula-aukkoa ja kokeilin sekä ompelukoneen kaksoisneulaa että saumurin piilo-ommelta. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Itse tykkään enemmän siitä nurjanpuolen ompeleesta, minkä piilo-ommel jättää. Ompelukone ja kaksoisneula taas on nopeampi ja helpompi käyttää. Ja helpompi purkaa, jos on tarvis. Meidän talossa ratkojalla on kyllä tähän asti ollut hyvin töitä...

Iltaisin olen virkannut iloisia raitoja Novitan Siiri-langasta.

Pylväistä ja kiinteitä silmukoita. Ihanan simppeliä ajanvietettä iltaan.
Tästä tulee vauvan peitto/pojan sänkyyn päiväpeitto... riippuen siitä miten lankaa riittää. Ihana virkata paksua lankaa, ja peitosta tulee kuitenkin aika kevyt kun lanka on tuollaista akryyliä. Villalangoista virkatut peitot ovat aika painavia. Kammoksun aina jotenkin noita keinokuitulankoja, mutta tämä nyt on ihan Jees. En ymmärrä esimerkiksi miksi yleensä vauvojen neuleisiin tarkoitetut langat ovat akryyliä, kun ne heti muutamassa käytössä nukkaantuu..

Vauvan puolipotkuhousut

Ihanaisesta omppukankaasta ompelin tänään tämmöiset.


Kaava oli Ottobren lehdestä syksy 4/2011. Koko on 62.
Olivat todella helpot ja mukavat tehdä. Näitä on tulossa kyllä varmasti lisää meidän babylle.

Meidän kolmevuotiaamme sai tänään päivällä pesukoneemme luukun jotenkin jumiin. Paineli vaan pesukoneen nappuloita. Sinne jäi pyykit sisälle, eikä käyttöohjeessa ollut mitään mainintaa luukun lukitsemisesta. Tai yleensä sen auki saamisesta. Ajattelin silloin että nyt ollaan kyllä todella vaikeuksissa tuon jatkuvan pyykkitulvan kanssa, jos tuo luukku ei oikeesti enää aukea. Odotellessani miestä kotiin ratkaisemaan tätä pikku ongelmaa päätin laannuttaa kauhuani leipomalla suklaamuffinsseja. Kinuskikissan blogista löysin ohjeen kevyempiin muffinsseihin. Keräilen tämmöisiä hyviä kevennettyjä ohjeita ihanista herkuista. Nämäkin olivat niin kovin hyviä. Nam! Valkoiset täplät ovat ranskanpastilleja. Toinen vastaavanlainen kevyempi suklaakakku, mitä usein teen, on täällä . Ihan superhyvää sekin.


Ainiin, pesukoneongelma korjaantui kuulemma vain lyömällä nyrkillä luukkuun... ja luukku aukesi..

Uusia kankaita

Ihanaa, uusia kankaita lapsille! Hain eilen postista nämä, joista on tarkoitus tehdä isommalle lapselle vaatetta. Trikoota ja raidallinen on resoria.

ja nämä

Joista pienemmälle vaatetta. Trikoota nämäkin. Kaikki kankaat ovat Fabriinasta. Kamalaa kun tuntuu niin materiakeskeiseltä, mutta uudet kankaat saa minut NiiN ILOISEKSI!! Ihana hypistellä juuri postista saapunutta lähetystä ja suunnitella ommelluksia.

Itselleni tilasin Ottobren sivuilta pari naisten kaavalehteä.. Saas nähdä milloin ehtisin ompelemaan itselleni. Tarkoitus olisi trikoomekkoja tai tunikoita tehdä.

Verhot Vallilaa

Sain eilen jollain ihmeen kaupalla pestyä meidän makuuhuoneen ikkunan ja laitettua sinne verhot. On kyllä aika vaikeaa löytää tuollaisiin ikkunan pesuhommiin sopivaa hetkeä tämän hetkisessä tilanteessa! Moni muukin asia odottaa sopivaa hetkeä.. Viime kesänä tilattu pihakeinukin odottaa autotallissa. Kuka laittaisi sen meidän pihalle?? No, mutta siis ne verhot..

Tämmöiset niistä nyt sitten tuli. Monen yrityksen kautta jotenkin siedettävät. Meidän makuuhuoneen ikkuna on todella vaikea. Siinä on kaksi ikkunaa kuten kuvasta näkyy, ja koko ikkuna yhteensä on todella iso ja leveä. Rullaverhot piti laittaa kahdessa osassa ja eivät näytä kovin kauniilta, mutta näin kesällä ovat ihan välttämättömät. Verhotangon laittamisessa oli ongelmia. Kun asensimme sitä, poraaminen tuohon seinään osoittautui aika epätoivoiseksi tehtäväksi, koska poratessamme reikiä tangolle, huomasimme seinän olevan tuosta yläosasta aivan höttöistä ja murenevaa!! Erilaisia konsteja tuli käytettyä ja muutamia reikiä porattua ja paikattua kunnes tanko oli jotenkin seinässä. Kuvassa vasemmalla puolella tanko on liian lähellä ikkunaa, joten verhojen laitossa saa käyttää erilaisia vippaskonsteja, jotta saa ikkunan jotenkin peitettyä ja ikkunan vieressä olevan putken.. Seinän laadusta johtuen poraaminen ei onnistunut kauemmas ikkunasta. Haaveilin romanttisesta makuuhuoneesta, mutta ikkuna pilaa omat toiveeni sen asian suhteen.

Näihin verhoihin tein ensimmäisen kerran sellaiset piilolenkit tuonne taakse. Kokeilin ensin pelkkää kujaa, mutta verho rypyttyessä kujan kohdalla kuvio meni mielestäni rumaksi ja verhoista tuli jotenkin tönköt. Otin yksistä valmisverhoista mallia ja ompelin siis tämmöiset piilolenkit. Lenkeillä saan paremmin aseteltua verhon enemmän ikkunan yli siltä puolelta, jossa tanko on liian lähellä ikkunaa jättämällä tangon kannattimen viimeisten lenkkien väliin ja vetämällä itse tankoa pitemmälle, jolloin viimeinen lenkki tulee vasta kannattimen jälkeen. Muutenkin piilolenkeillä verho asettuu paremmin ja kuvio ei mene rumasti ryppyyn yläosasta. Taidan tehdä tämmöisiä muihinkin verhoihin.

Tunnustusta

Olipa mukava yllätys saada tunnustusta blogilleni tämän blogin kirjoittajalta. Kiitos!!

Tunnuksen ajatuksena on saada näkyvyyttä alle 200 lukijan blogeille.


Tunnustuksen säännöt:
1. Kiitä antajaa ja linkitä hänen blogiinsa.
2. Valitse viisi suosikkiblogiasi (joilla on siis alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Kopioi ja liitä palkinto blogiisi.
4. Toivo, että ihmiset joille lähetit palkinnon antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen.


Mielessäni on muutama mukava blogi, jolle tunnustuksen annan, mutta nyt velvollisuudet kutsuvat taas, joten siirrän tätä aikomustani hieman . . .

Jatkuu. Eli tunnustukseni menee seuraaville kivoille blogeille: Poutapilven elämänlankaa , Varjoisa nurkkaus- käsityöblogi , Prinsessa pieni seikkailee käsityömaailmassa , Kardemumman talo ja Tiny Me

Sukat

Viitaten edelliseen sukkapostaukseen: Ne ovat nyt molemmat valmiit. Pidin niitä viime yönä jalassa ja olipas mukavaa. En ole osannut tuota Novitan Woolia oikein käyttää aikaisemmin, mutta tässäpä olenkin huomannut ko.langan olevan erittäin mukava sukkalanka, ainakin tämmöiseen kevyeen käyttöön.

Ostin pari uutta kerää Woolia, pinkkiä tällä kertaa, josta aloitin eilen illalla neulomaan uusia sukkia. En samalla mallilla, vaikkakin voisin tälläkin tehdä vielä toiset. Nyt mallina on Novitan Sukkalehdestä tämä malli

Ohjeessa on käytetty seitsemän veljestä-lankaa, mutta itse ajattelin käyttää pinkkiä Woolia.. saa nähdä miten käy. Yleensä monessa ohjeessa sukan koko on minulle liian iso, joten jos teen nämä ihan ohjeen mukaan ohuemmalla langalla, niin voi olla että koko osuu nappiin.

Rannekoru

Uusi vauvamme on vaativa tapaus. Eilen(kään) mikään muu paikka ei kelvannut kuin syli. Kello 14:30- 17:40 vain syli. Mietin että mitä oikein teen kun pelkkä vauvan kantelu ympäri asuntoa alkoi olla aika tylsää.

Helmilaatikot ympärille, lattialle istumaan, vauva syliin, jalalla hytkyttelyä, solmintaa ja pujottelua. Näillä aineksilla syntyi rannekoru oransseista ja keltaisista lasihelmistä. Tykkään siitä. Värit on niin kesäiset ja pirteät, eikö olekkin?

Kesävillasukat

Käytän villasukkia kesälläkin, joten neulonnan alla on reikäisemmät villasukat Novitan Woolista.

Yksi sukka tehty, toinen pitäisi aloittaa. En ole pitkiin aikoihin neulonut sukkia, mutta nyt tuntuu että voisin neuloskella vielä muutaman jonkin tämmöisen pitsisukkatyyppisen villasukkaparin kesäksi. Jotenkin sukkien neulominen on aina tuntunut hieman tylsältä, mutta välillä iskee pieni sukkainnostus.
Joku tarkkasilmäinen varmaan huomaakin, että tuossa sukassahan on virhe...
Niin on. Neuloin yhtenä iltana ja katselin Häät sulhasen tapaan-ohjelmaa telkusta... taisi ohjelma viedä hetkeksi huomion ja olin liian laiska purkamaan. Nyt pieni itseinho suoltaa syytöksiä niskaan, että olisiko vain kannattanut kiltisti purkaa?!! Inhoan purkamista, vaikka kyllähän se ihan kannattavaa olisi, mutta vielä kannattavampaa olisi tietysti tehdä heti oikein. Pieni epätäydellisyys, kauneusvirhe koristaa nyt tätä sukkayksilöä. Sukan ohje oli Raverlyssä täällä. Erittäin helppo pitsimalli.

Lasten kanssa pitää nykyään niin kiirettä, että ei oikein ole ehtinyt paneutumaan käsityöhommiin. Ompeluvimma vaivaisi taas, mutta aikaa ei tahdo löytyä oikein missään välissä.. Kaikki etenee nykyään puolivauhtia. Olen tehnyt vain muutamia sisustuksellisia ompeluhommia, kuten lyhentänyt verhoja ja ommellut yhdet makkarin verhot siitä Vallilan kankaasta josta oli kuvaa jo aiemmassa postauksessa. En vain ole saanut niitäkään vielä ikkunaan. Jotain vaatteita itselleni haluaisin päästä ompelemaan. Mutta kangas ja ajatus on vielä suunnitteluasteella. Ja rahaakin kun vielä saisi tuonne tilille..

Mansikkakakku ja vapun viettoa

Olipas ihana vappu tänä vuonna!
Tavallisesti en ole vappua erityisesti mitenkään viettänyt, mutta tänään vietin sen ystävien kanssa ja neljän vilkkaan taaperon sekä meidän pikkuisen vauvan kanssa. Grillattiin, syötiin ja aurinkokin paistoi koko päivän.

Oi että, tuntuu niin hyvältä. Oli kaivattua vaihtelua tähän tavalliseen arkeen.

Vapun ja ystävien tapaamisen kunniaksi tein eilen mansikkaisen rahkakakun.


Pohja diggestive-keksipohja, jossa vähän rasvaa (margariinia) ja melkein kokonainen pieni pilttipurkillinen vadelma-mustikka-pilttiä. Arviolta vaan heitin aineksia...kuten tavallisesti.

Rahkaosassa:
Purkki vanilijarahkaa
Purkki rasvatonta maustamatonta maitorahkaa
Purkki flora vispiä
Marianne crush- rouhetta jonkun verran (arviolta taas...ehkä vähän yli puolet siitä pussista)
Reilu 400g pakastemansikoita sulatettuna ja sauvasekoittimella hienonnettuna
7 liivatetta
Sokeria maun mukaan

Päälle löysin sattumalta Prismassa käydessäni mansikoita....

Oli hyvää :)

Korvikset decoupagella

Näitä tarvikkeita käytin: Servetit ja korvispohjat puuttuvat kuvasta.

Pieniä puunappeja, jotka maalasin valkoiseksi. Sivelin päälle Decoupagea ja asettelin servetistä leikatun epämääräisen kokoisen palan (sen ylimmän ohuen kerroksen) napin päälle. Leikkasin ylimääräisen servetin pois siten että napin reunoille jää vielä vähän. Liimasin Decoupagella yli menevän servetin napin reunoille. Annoin kuivua, minkä jälkeen liimasin napin taakse korvispohjan. Hioin sitä ennen liimaamista hiekkapaperilla karheaksi. Liimana käytin UHU-harttia. Lopuksi lakkasin napin pinnan Fimoiluun käytettävällä lakalla.